Lauantaina heräsin siihen, että jalkoja kutittaa ihan vietävästi. Sitten katson peiliin ja nään punaisia random-läikkiä naamassa. Ja niitä läikkiä on joka puolella. ja koko ajan niitä tulee lisää. Ratkaisu: en mene tänään kouluun. Näky on hirveä. Olo on ihan normaali, mitä nyt vähän kutiaa nää täplät, eikä kuumettakaan ole. Terveyskeskuksessa eivät osanneet mitään asialle tehdä tai sanoa. Eli ei oo havaintoa, onko kyseessä allergia, spitaali, rutto tai joku muu kiva. Viikko sitten perjantaina mulla loppu Amorion-kuuri, mutta aika kummaa ois, jos viikon päästä allergiareaktio tulis. En tiiä. Ärsyttää vaan syvästi, kun menee yksi koulupäivä hukkaan. Tai siis jouduin kuitenkin heräämään normaaliin aikaan toteamaan, ettei kouluun kannata mennä. Ja tässä sitä ollaan ja hajoillaan rumaan ihmisnaamaan.

Pahemman luokan angstiannos näin melkein vuoden tauon jälkeen. Jos oikeen kunnolla halutaan kurjuudella mässäillä, voidaan tiskiin heittää seuraavia faktoja: 1) kaikki ympärillä alkavat seurustella, kihlautuvat, menevät naimisiin tai saavat lapsia. Itselleni ei tapahdu mitään. 2) Valtion täyshoitola, armeija, on taas vienyt suuren osan kavereistani lähes ulottumattomiin. 3) YO-kirjoitukset on pianpianpianpian.

Muilta osin tää elämä on kyllä ihan jees.

Eli hyvää huomenta teille, rakkaat ihmiset. Paitsi te, jotka käytätte sosiaalietuuksia väärin, teille paskaa huomenta.