Hieman on tullu taukoa kirjoittamisessa. On tapahtunu niin paljon kaikkea, mutta ei vaan oo jaksanu kirjottaa mtn. Mutta näin päivää ennen koeviikon alkua Sanni luonnollisesti tekee kaikkea muuta kuin lukee filosofiaa, jonka koe aloittaa koeviikon. Ei vaan jaksa lukeminen innostaa..

Oon miettiny paljon omaa opiskeluani. Juuri viimeisillä filosofian tunneilla mulle tuli sellainen olo, että mitäpä jos kirjottaisin myös filosofian. Opo suhtautu asiaan aika nihkeästi, koska niillä näkymin kirjoittaisin yhteensä 9 ainetta: äikkä, pitkä ruotsi, pitkä enkku, lyhyt espanja, lyhyt matikka, psykologia, yhteiskuntaoppi, uskonto ja se filosofia. En tiiä, mistä mun pitäis sit tinkiä. Enkä tiedä, ahnehdinko sittenkin liikaa.

On vaan niin hankala tietää, mitä sitä tekis sit isona. En tiedä yhtään, mihin menen lukion jälkeen. Tai siis, tiedän, että meen SRO:n PK:lle, mut sit en tiiä, mitä sen jälkeen teen. Mihin ammattiin aion itteni valmistaa? Sen tietää yksin Herra. Tai joku muu, minä en ainakaan siitä tapahtumasta tiedä mitään.

Viittomakieli olis kiva hallita, jos sitä osaa, vois mennä hiljaiseen seurakuntaan töihin. Ja ylipäätään se on hyvä taito osata, onhan viittomakieli yksi Suomen virallisista kielistä. Toinen paikka olis teologinen yliopistossa. Jos vaikka uskonnonopettajaksi lukisin. Kolmas vaihtoehto olis psykologia. Jospa ryhtyisinkin kallonkutistajaksi. Äiti on myös kyselly, että jos musta tulis äikän opettaja, ku kaikkia kielioppivirheitä korjailen koko ajan.. :D En tiiä. Näitä juttuja täytyy rukoilla, ei niille muuta voi tehdä.

PS. Sain 93pistettä siitä kirjallisuusesseestä. Opettaja tykkäs siitä ja totes, että "kirjotuksissa olisit saanu varmasti Laudaturin"! Oli aika huippu fiilis. Kyl tää täst.

PPS. 99pistettä olis ollu täydet...