Voi että, miten nautinkaan talvesta! Siis tästä OIKEASTA talvesta, kun on lunta ja sopivan kylmä. Ihan parasta. Keksiviikkoiltainen lumisade sai mut päättämään, että torstaina meen Napin kanssa lenkille, jos lunta on maassa. Ja sitä oli! Niinpä käveltiin kotoa Wanhalle (siis mein srk-talolle) palauttamaan vähän levyjä, joita olin lainaillu. Yhteensä matkaa kertyi 17km. Ja yksi varpaistani tuntee sen vieläkin, sillä just sen kohdalta villasukka hiersi kengässä. Mutta ei se haittaa. Mä nautin ja koira nautti reissusta, ni se oli siis kannattava juttu. :)

Hieman on aikaa kulunut kirjoittelusta, on ollu mukamas niin miljoona asiaa, joita on pitänyt tehdä jne. Seliseli. Oikeasti oon vaan lusmunnu. Kuten tämänkin koeviikon: kaksi kolmesta kokeesta takana, enkä lukenut kumpaankaan! No, kyllä sieltä aina 8 tulee.. Ehkä... Asenteeni nyt on lähennellyt viime aikoina jotain tätä rataa "ihan sama, miten koulu menee, mulla on Jeesus!".

MN-festarit oli aika huikea tapahtuma, tutustuin yhteen uuteen, erittäin mukavaan ihmiseen ja juoksin kaikkien "julkkisten" ja tavisten perässä hakemassa haastiksia Deiparkia varten. Ja tulihan niitä vähän yli kaks 80min minidiskillistä. Mutta kuten aina, tässäkin tarinassa on ainakin yksi iso MUTTA! Mikki, jolla kaikki jutut tein, olikin mono-mikki ja muut laitteet stereo-asetuksilla. Ja vaikka saatiin onkelma helposti korjattua ja monistettua ääni kuulumaan molemmista kanavista, niin eikös se asetus nyt viime perjantain jälkeen ollutkin kadonnut jonnekin, joten nyt vaan pitää huomiseen mennessä selvittää, miten saan editoitua kaiken radiokelpoiseksi.. No, kai se siitä. Harmittaa vaan moinen.

Ja tänään tuli tehtyä taas yksi first time in life-juttu. Nimittäin YO-kokeisiin ilmoittautuminen. Tosi hullua ajatella, että oon jo niin iso. En oikeesti oo. Justhan mä menin yläasteelle. Apuva! Hullua tää ajan kuluminen.

Mutta onneksi voin katsoa taaksepäin hymyillen ja todeta, että Jeesus on ollut mun kanssa koko ajan ja on luvannut olla mukana huomennakin!